Mentaalivalmennus Urheilussa - Esittely

Urheilun mentaalivalmennus: Mitä se on ja miten se tukee urheilijoita?

Mentaalivalmennuksesta käytetään useita eri termejä, kuten psyykkinen valmennus ja henkinen valmennus, joilla voi olla pieniä sävyeroja. Käsitteellä tarkoitetaan systemaattista ja tavoitteellista prosessia, jossa urheilijat kehittävät henkisiä taitojaan parantaakseen suorituskykyään. Urheilija on itse keskiössä harjoitteiden toteuttamisessa, ja mentaalivalmentaja toimii tukena ja ohjaajana.

On kuitenkin myös tärkeää ymmärtää, mitä mentaalivalmennus ei ole. Vaikka joihinkin toiminteisiin voi löytyä helppojakin ratkaisuja niin pääsääntöisesti se ei ole nopea oikotie menestykseen eikä taikakeino, joka hetkessä yksittäisen harjoitteen avulla muuttaa urheilijan kokonaisvaltaisesti vahvemmaksi. Kuten fyysinen harjoittelu ja lajiharjoittelu, myös mentaalisten taitojen kehittäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua, toistoja ja tavoitteellista työskentelyä.

Kenelle Mentaalivalmennus Sopii?

Mentaalivalmennus on hyödyllinen kaikille, jotka haluavat kehittää henkistä vahvuuttaan ja suoriutua paremmin omassa lajissaan – iästä, sukupuolesta tai lajista riippumatta. Se ei ole vain huippu-urheilijoille, vaan kaikille, jotka haluavat kehittyä ja oppia hallitsemaan suoritukseen vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä.

Lapsille ja Nuorille

Lapsille ja nuorille mentaalivalmennus tarjoaa keinoja kehittää itseluottamusta, keskittymiskykyä ja paineensietokykyä. Erityisesti kilpaurheiluun siirtyvillä nuorilla voi olla haasteita käsitellä jännitystä, epäonnistumisia ja paineita. Mentaaliharjoitteet auttavat vahvistamaan näitä taitoja ja tukevat terveellistä suhdetta urheiluun. Erilaiset mentaalivalmennuksen eri osa-alueet parantavat myös nuoren valmiuksia urheilun ulkopuolella ja työelämää varten

Aikuisille ja Huippu-urheilijoille

Aikuisilla ja huippu-urheilijoilla mentaalivalmennus voi olla ratkaiseva tekijä menestyksessä. Se auttaa optimoimaan keskittymistä, hallitsemaan stressiä ja kehittämään kilpailumielentilaa. Kokeneet urheilijat hyötyvät mentaalivalmennuksesta etenkin tiukoissa kilpailutilanteissa, joissa henkinen valmistautuminen voi erottaa voittajan muista.

E-urheilijoille

E-urheilu vaatii äärimmäistä keskittymistä, nopeita päätöksiä ja pitkäjänteistä mielenhallintaa. Mentaalivalmennus tukee e-urheilijoita keskittymisen kehittämisessä, stressinhallinnassa ja suorituspaineiden käsittelyssä. Pelisuoritukset voivat vaihdella paljon tunne- ja stressitason mukaan, ja oikeanlaisilla harjoitteilla voidaan parantaa suoritusvarmuutta sekä reaktiokykyä.

Vammaisurheilijoille

Vammaisurheilijat kohtaavat fyysisten haasteiden lisäksi myös psyykkisiä haasteita, kuten itseluottamukseen ja motivaation ylläpitämiseen liittyviä kysymyksiä. Mentaalivalmennus tukee itsetuntemusta, auttaa hallitsemaan kilpailutilanteita ja kehittää henkistä sitkeyttä sekä joustavuutta, jotka ovat keskeisiä kaikille urheilijoille.

Harraste- ja Kuntoilutason Urheilijoille

Mentaalivalmennus ei ole vain kilpailijoille – myös harraste- ja kuntoilutason urheilijat hyötyvät siitä. Se auttaa asettamaan tavoitteita, kehittämään motivaatiota ja löytämään tasapainon harjoittelun ja muun elämän välillä.

Kartoitus: Mentaalivalmennuksen Ensimmäinen Askel

Mentaalivalmennuksen alkuvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää tehdä kartoitus, jossa selvitetään yksilön ja/taijoukkueen tarpeet. Tämän perusteella voidaan luoda räätälöity valmennusohjelma, joka vastaa urheilijan tai joukkueen tavoitteita ja haasteita. Kartoitus voi sisältää:

• Henkilökohtaiset tavoitteet ja kehityskohteet

• Joukkueen sisäinen dynamiikka ja vuorovaikutus

• Tunnistaa urheilijan haasteet, kuten stressi, paineensietokyky esim. “jäätyminen” tai keskittyminen

Mentaalivalmentajan Rooli ja Yhteistyö Lajivalmentajien Kanssa

Mentaalivalmentaja toimii tiiviissä yhteistyössä lajivalmentajien kanssa, jotta urheilijat saavat kokonaisvaltaista tukea sekä fyysisessä että henkisessä harjoittelussa. Lajivalmentajat keskittyvät teknisiin, taktisiin ja fyysisiin taitoihin, kun taas mentaalivalmentaja tukee psyykkistä kehitystä esimerkiksi seuraavilla alueilla:

• Keskittymiskyvyn parantaminen

• Itseluottamuksen vahvistaminen

• Stressinhallinta ja paineensietokyky

Mentaalivalmentajan tavoitteena on myös antaa urheilijoille ja valmentajille työkaluja, joita he voivat käyttää itsenäisesti harjoituksissa ja kilpailutilanteissa.

Mentaalivalmennuksen keskeiset osa-alueet ja henkisen valmentajan rooli

1. Keskittymisen ja suorituksen optimointi

Keskittymiskyky on yksi tärkeimmistä henkisistä taidoista, joka vaikuttaa suoraan urheilusuoritukseen. Mentaalivalmennuksessa opetellaan tietoista huomion kohdistamista ja häiriötekijöiden hallintaa. Tämä sisältää muun muassa keskittymisrutiinien luomisen, suoritukseen valmistautumisen ja itseluottamuksen vahvistamisen.

• Auttaa pelaajia kehittämään keskittymiskykyä ja henkistä sitkeyttä.

• Opettaa virheiden sietämistä ja nopeaa palautumista epäonnistumisista.

• Harjoittaa mielikuvaharjoittelua, jotta pelaajat voivat ennakoida tilanteita ja valmistautua henkisesti.

• Opettaa suojautumaan häiriötekijöiltä, kuten yleisön huudoilta ja vastustajan provosoinnilta.

Esimerkki yksilölajista: Kilpailutilanteessa urheilija voi käyttää etukäteen harjoiteltuja hengitysharjoituksia, keskittymisrutiineja tai ankkureita ennen suoritusta.

Esimerkki joukkuelajista: Pelaaja keskittyy tiettyyn rooliinsa joukkueen taktiikassa ja osaa sivuuttaa häiritsevät tekijät, kuten vastustajan provokaatiot.

2. Tunteiden tunnistaminen ja hallinta

Urheilijan on tärkeää oppia ymmärtämään ja säätelemään tunteitaan, kuten jännitystä, pettymystä, vihaa ja epävarmuutta. Tämä auttaa hallitsemaan kilpailutilanteita ja palautumaan nopeammin epäonnistumisista. Tunteiden hallinnan kehittyminen mahdollistaa tasaisemmat suoritukset ja paremman itseluottamuksen.

• Kyky tunnistaa ja säädellä tunteitaan auttaa urheilijaa pysymään rauhallisena paineen alla.

• Opettaa rentoutumis- ja hengitystekniikoita, jotka auttavat hallitsemaan stressiä ja jännitystä.

• Tukee pelaajia tunteiden säätelyssä, kuten vihan, turhautumisen tai pelon hallinnassa.

Esimerkki yksilölajista: Urheilija käyttää tietoisesti hengitysharjoituksia rauhoittaakseen hermostoa ennen suoritusta.

Esimerkki joukkuelajista: Joukkueen sisällä kehitetään tunnetaitoja, jotta pelaajat voivat auttaa toisiaan pysymään rauhallisina jännittävissä tilanteissa.

3. Sisäinen puhe ja ajattelumallit

Mentaalivalmennuksessa kiinnitetään huomiota siihen, millainen sisäinen puhe ja ajattelumallit vaikuttavat urheilijan suoritukseen. Positiivinen ja kannustava sisäinen puhe tukee onnistumisia, kun taas negatiiviset ajatukset voivat rajoittaa suoritusta. Ajattelumallien muokkaaminen auttaa urheilijaa kehittämään vahvan mentaalisen asenteen ja voittamisen mentaliteetin.

• Positiivinen ja rakentava sisäinen puhe lisää itseluottamusta ja auttaa keskittymään olennaiseen.

• Negatiivisen sisäisen puheen tunnistaminen ja muuttaminen on tärkeä osa mentaalista kehitystä.

• Rakentaa voittamisen mentaliteettia ja opettaa positiivista sisäistä puhetta

Esimerkki yksilölajista: Urheilija käyttää positiivisia vahvistuksia ennen suoritusta ja suorituksen aikana.

Esimerkki joukkuelajista: Joukkue kehittää yhteisen kannustavan toimintamallin ja sanaston, joka auttaa pitämään yllä hyvää fiilistä pelin aikana.

4. Joukkueen yhteishengen ja dynamiikan parantaminen

Joukkuepeleissä henkinen valmennus tukee ryhmän yhteenkuuluvuutta, vuorovaikutusta ja psykologista turvallisuutta. Selkeät pelisäännöt, avoin kommunikointi ja yhteisten tavoitteiden määrittely ovat keskeisiä joukkueen toimivuuden kannalta. Hyvä joukkuehenki ja luottamus parantavat suorituskykyä ja vähentävät konflikteja. Yhtenäinen joukkue näyttäytyy myös vastustajalle vahvana joukkueena ja toimii pelotteena.

• Pelisääntöjen laatiminen tai tarkentaminen

• Tunnistaa ja ehkäisee joukkueen sisäisiä konflikteja, kuten kiusaamista tai heikkoa kommunikaatiota.

• Edistää psykologista turvallisuutta, jotta pelaajat uskaltavat pelata omalla tasollaan ilman pelkoa epäonnistumisesta.

• Voidaan tunnistaa pelaajien mahdollisesti pelaajan omaa sekä joukkueen menestystä haittaavat asenteet, uskomukset, tunnekontrollin puute ja näin henkilökohtaisessa keskustelussa antaa mahdollisuus yksilöä kunnioittavalla tavalla muuttaa käytöstään.

Esimerkki joukkuelajista: Joukkue kokoontuu ennen peliä yhteen vahvistamaan yhteishenkeä ja psykologista turvallisuutta tai luodaan yhteinen käytäntö tukemaan yksilöä virheen jälkeen.

5. Itsetuntemuksen lisääminen

Mentaalivalmennus tukee urheilijaa oppimaan itsestään ja omista toimintamalleistaan. Itsetuntemuksen kehittyminen auttaa ymmärtämään vahvuuksia ja kehityskohteita, mikä mahdollistaa tehokkaamman harjoittelun ja kilpailusuoritukset. Urheilija voi tunnistaa omia ajattelu- ja käyttäytymismallejaan sekä oppia kehittämään niitä parempaan suuntaan.

• Urheilijan on tärkeää ymmärtää omia reaktioitaan, vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan.

• Tämä mahdollistaa yksilöllisten kehitystoimenpiteiden suunnittelun ja tukee sekä urheilullista että henkistä kasvua.

Esimerkki yksilölajista: Urheilija analysoi kilpailusuorituksiaan ja tunnistaa, missä tilanteissa suoriutuu parhaiten.

Esimerkki joukkuelajista: Pelaaja saa palautetta joukkueelta tai valmentajalta ja osaa kehittää omaa rooliaan sen perusteella. Osaa käsitellä vastoinkäymiset nopeasti.

6. Paineensietokyky ja itseluottamus

Urheilussa paineensietokyky ja itseluottamus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Mentaalivalmennuksessa harjoitellaan tapoja kohdata kilpailupaine ja kääntää se voimavaraksi. Tämä sisältää esimerkiksi hengitysharjoituksia, rutiinien rakentamista ja paineenalaisen suorituksen optimointia.

• Paineensietokyky ja itseluottamus kulkevat käsi kädessä.

• Urheilijan on opittava hallitsemaan hermostuneisuutta ja paineen alla toimimista.

• Auttaa pelaajia käsittelemään tappioita rakentavasti ja oppimaan niistä.

Esimerkki yksilölajista: Urheilija luo rutiinin, joka auttaa häntä tuntemaan olonsa itsevarmaksi ennen kilpailua.

Esimerkki joukkuelajista: Joukkue harjoittelee tiukoissa tilanteissa toimimista pelin aikana.

7. Mentaaliset harjoitteet ja niiden merkitys

Mentaalivalmennus sisältää erilaisia harjoituksia, kuten mielikuvaharjoittelua, keskittymisharjoituksia ja hengitystekniikoita. Nämä tukevat urheilijan henkistä vahvuutta ja valmistavat häntä kilpailutilanteisiin. Näiden harjoitteiden avulla voidaan vahvistaa urheilijan kykyä hallita omia ajatuksiaan ja tunteitaan paineen alla.

• Kuten fyysistä ja lajiharjoittelua, myös mentaalisia taitoja täytyy harjoitella säännöllisesti.

• Esimerkiksi visualisointi, hengitysharjoitukset ja mielikuvaharjoittelu kehittävät henkistä valmiutta kilpailutilanteissa.

• Luo rutiineja, jotka tukevat optimaalista henkistä tilaa ennen pelejä.

• Opettaa pelaajia kohtaamaan provokaatiot, kuten rasistiset tai loukkaavat huutelut, ilman keskittymisen menettämistä.

Esimerkki joukkuelajista: Joukkueen kanssa kehitetään yhteinen malli käsitellä vastustajan rasistista tai loukkaava käytöstä. Käännetään provosointi oman joukkueen vahvuudeksi.

8. Rentoutuminen ja palautuminen

Rentoutuminen ja palautuminen ovat keskeisiä tekijöitä fyysisen ja henkisen suorituskyvyn ylläpitämisessä. Erilaiset rentoutumismenetelmät, kuten progressiivinen lihasrentoutus ja hengitysharjoitukset, auttavat urheilijoita palautumaan rasituksesta ja ehkäisemään stressiä. Riittävä uni, ravitsemus ja psykologinen lepo tukevat kokonaisvaltaista palautumista ja urheilijan hyvinvointia.

• Riittävä lepo ja palautuminen ovat olennaisia sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnille.

• Rentoutumisharjoitukset, kuten hengitystekniikat ja progressiivinen lihasrentoutus, auttavat urheilijaa palautumaan tehokkaasti.

Tavoitteen Asetus

Tavoitteiden asettaminen on keskeinen menestystekijä, sillä se ohjaa harjoittelua, lisää motivaatiota ja antaa selkeän suunnan kehittymiselle. Liian kunnianhimoiset tavoitteet voivat johtaa turhautumiseen ja itseluottamuksen heikkenemiseen, kun taas liian helpot tavoitteet eivät tarjoa riittävästi haastetta ja voivat heikentää motivaatiota. Oikein asetetut tavoitteet ja välitavoitteet toimivat voimakkaana motivaattorina ja tukevat pitkäjänteistä kehitystä.

Tavoitteiden asetannan tärkeitä arvoja ova

• Tarkka ja selkeä - konkreettinen

• Urheilija sitoutuu tavoitteeseen omasta halustaan

• Tavoite muotoillaan myönteisesti

• Tavoitteen tulee olla mitattavissa

• Sen tulee olla saavutettavissa ja edistää kehitystä

• Urheilija voi vaikuttaa tavoitteeseen omalla toiminnallaan

• Sen tulee olla urheilijan kannalta merkityksellinen.

• Tavoitteelle on asetettava aikaraja.

Yhteenveto

Mentaalivalmennus sopii kaikille, jotka haluavat kehittää henkistä vahvuuttaan ja suoriutua paremmin – olipa kyseessä junioriurheilija, kilpaurheilija, e-urheilija, vammaisurheilija tai kuntoilija. Henkinen kasvu ja itsensä kehittäminen ovat avaimia menestykseen jokaisella tasolla.

Onko sinulla tai joukkueellasi tavoitteita menestyä paremmin? Ole yhteydessä niin tarkistetaan tilanteenne maksuttoman kartoituksen avulla

Menestyksen avaimet

"Mentaalitaitojen kehittäminen on yhtä tärkeää kuin fyysiset, tekniset ja taktiset taidot – tunnista vahvuutesi, työstä heikkoutesi ja rakenna voittajan mieli."

Sports Coaching Pro

Jaakko Soratie

Sports Coaching Pro050-5977030
jaakko.soratie@coachingpro.fi